Uutisia&kuulumisia

Tanja ja Pii suorittivat paimennuksen esikokeen hyväksytysti läpi ja toivottavasti uskalautuvat jatkossa paimennuskisoihin asti! Lisää aiheesta voi lukea Piin Blogista jonka linkin löytää tämän sivun linkki vinkeistä. Onnea Tanja ja Pii. Lyhyen kasvattaja urani hienoimpia hetkiä ja olen niin onnellinen <3 ! Kiitos . P.S. Käkin jouksuja odotellaan ja jos saa nähdä alkaako LouLoulla ennen Käkiä seuraavat juoksut ;)

En oikein tiedäkäänmistä aloittaisin ja lisäilen puuttuvia palasia unohtuneisiin kohtiin kunhan kasvatin omistajat minua muistuttelee unohduksista. Yhteistyöllä tulee kirjoiteltua tämä osio, sillä pyysin jo muistuttelemaan mitä kellekin pähkinän kuoressa on kuulunut loppukesään. Aloitan kuitenkin omasta laumasta.

 

Meillä kesä kului lenkkeillen, agilityreenejä pienimuotoisesti tehden ja naatiskellen arjesta. Päätin rauhoittaa kesän menot koirarintamalla, sillä lähipiirissä on ollut sairautta liiankin kanssa. Voimavarat on siirretty hyvään arkeen sekä lasten harrastuksiin toistaiseksi kunhan tilanne saadaan rauhoitettua. On se ajanjakso menossa kun vanhemmat alkaa vanhenemaan ja tarvitsevat apua sekä tukea ja itsellä vielä pienet lapset jotka kuitenkin ovat jo kovin omatoimisia ja aktiivisia. Kai nämä on ne ruuhkavuodet?

 

Aloitetaan koira kuulumiset Sudesta. Suden jalka on kuntoutunut kovinkin hyvin ja paremmin kuin olisin koskaan uneksinutkaan! koputan kuitenkin puuta, sillä vielä ollaan toipumisen keskivaiheella. Vapaana lenkkeillään ja vauhtia on neidillä enemmän kuin laki sallii. Kipulääkkeet on pois ja jalkaa käytetään jo hyvin. Pienoisia liike vajauksia on yhä havaittavissa ravissa, mutta suurinosa ei niitä huomaa, oma silmä sitäkin tarkemmin. Susi on tehnyt verijälkeä useamman kerran ja tykkää kovin siitä touhusta. Nyt iloksemme ovat saapuneet punkkien lisäksi  hirvikärpäset ja kai sitten syksykin on julistettu alkaneeksi.

 

Copain ja Gigi kävivät vanhustarkissa ja kaikki oli hyvin ikään ja tilanteeseen nähden. Copsulle varattiin hammaskiven poistoon aika, mutta verikokeet ja kaikki muu kunnossa. Gigillä on ollut yöllistä yskimistä ja olin varma että sydämestä löytyy jotain, mutte ei mitään, edes sivuääntä. Nyt hoidetaan närästyksenä vaivaa. Gigillähän on polyyppejä kurkussa /nenänieussa reippaasti. Ollut jo vuosia ja se ehkä lisää räkäisyyttä yöaikaan. Gigi sai lisäaikaa ja tepastelee arjessa mukana aktiivisesti joskin nokosia ottaa enempi kuin ennen ja syvemmässä unessa kuin ennen. Kuulokin on selkeästi tämän vuoden puolella heikentynyt ja välillä saa kauankin huudella Gigiä ulkona ennen kuin kuulee jos on kauempana. Olen aloittanutkin leimauttamisen uudelleen yliäänipilliin jonka kuulee selkeästi. Tämä on toiminut kaikilla vanhuksilla ja on osa tietä jonka kuljen joka koiran kanssa. Samalla kun yliäänipilli tulee arkeen on syvällä sydämmessa pieni möykky sillä tiedostaa että yhteisiä aamuja on edessä paljon, paljon vähemmän kuin takana. Aika menee niin nopeaa. Juurihan se Gigi haettiin. Muistan sen vieläkin pikku Gigin silmissäni ja sen tunteen sekä tuoksun kun pidin sylissäni autossa. Nyt se tuossa vieressä tuhisee ja välillä napittaa ihan samalla ilmeellä suoraan sydämeen. Niin rakas <3

 

No LouLoun kanssa on aksailtu ja kävikin niin että Kurikan Tanjan kurssi Noystylle vaihtuikin Louloun kurssiksi. Ihan vaan siksi, että Loulou väläytti tauon jälkeen melkoista intoa ja siihen täytyy vastata. Nussu on kulkenut mukana ja on päässyt sekin välillä jotain tekemään. Antaa ajan kulua. katsellaan sen kanssa hieman myöhemmin. Minullahan tämä harrastus on kirjaimellisesti harrastamista ja siinä ei ole mitään tavoitteellista.  Äidin omaa aikaa yhdessä koirien kanssa lähinnä :) LouLou ei ole nyt käynyt näyttelyissäkään. kansainvälinen näyttelyvalio-titteli haettu ja odotellaan lopputulemaa FCI:ltä. Kiitos Tanja ;) Mun vahvuus ei ole nuo tittelin keräykset ja niiden anomiset. Niitä jäänyt joskus anomattakin kun ei vaan ole ollut niin paljon motivaatiota että olisi saanut aikaiseksi. Hyvä että on ihmisiä jotka patistelee tekemään moiset asiat. kiitos! Lullero aloittelee jossain vaiheessa näyttely rintamalla jälleen kunhan motivaatio iskee. Turkkia kasvatellaan takaisin, kiitos Noystyn joka repi suurimman osan gadeneteista irti leikkissään Lulleron kanssa. Nyt Loulou näyttääkin hyvinkin työkoiralta ;) Kaunis se on silti <3 Ja täytynee sanoa että siinä on koira joka paranee vanhetessaan kuin viini. niin ihana <3 sen kanssa voi tehdä mitä vaan ja aina toimii. LouLou, täyttä kultaa.

 

 

Nussulla on menossa metsääntyminen eli nyt alkaa taas projekti ihmisten pariin täältä peltojen ja metsän keskeltä. Paimennus taippariin piti mennä mutta se peruttiin helteen takia. nyt sitten olisi syyskuussa tarkoitus mennä kokeilemaan kuinka käy jos saan töistä vaihdettua siihen vapaan. Lampailla Nussu oli pyreneläisten paimennusviikonloppuna. Muuten ei lampaita ole nähnyt.  Nussu on kovin helppo arjessa, mutta huomaa ettei ole missään käyty ottaen huomioon tausta tuontina. Nussu  kanssa onkin edessä projekti: "Nussu auton kyytiin" eli aina kun auto starttaa pihasta heitetään nussu kyytiin ja otetaan määränpääsä pois olis se määränpää nyt mikä hyvänsä. Töihin en sentäs ota Nussukkaa, mutta muuten. Sen kummempaa en usko sen tarvitsevan. Nussu on reenaillut kotona koiratanssikuvioita lähinnä ja eri harjoitteita jotka tukevat tarvittaessa myös agilityä. Oma jalkani ei vieläkään ole kunnossa ja tuo agility valuu mukana harrastuksena niin kauan kuin pystyn jollain tavoin reenaamaan edes kerran viikossa. Kovin tosissaan ja kiireisiä ei asian suhteen olla.

 

 

Ursus on kunnostautunut verijäljellä. se on siinä hyvä ja rakastaa sitä. Lisäksi Ursus on ollut kuntouttamassa lähipiirin iäkkäämpää ihmissakkia ja mietinkin että siitä voisi tulla koira joka kävisi vanhainkodeissa. Se on sopivan rauhallinen, hyvän kokoinen siihen hommaan ja rakastaa rapsutuksia. Uruksen vanhustarkissa(iik!) ei ollut muuta huomautettavaa kuin että eläinlääkäri ei uskonut sen olevan pian 11 v. Sanoi luulleensa maksimi 6 vuotiaaksi :) Tiedostan kuitenkin kaikista aiemmista koirista selaisen asian, että vanhuus tulee usein hyvinkin nopeaa ja äkkiä. Joku aamu vain huomaa, että nyt se on täällä, vanhuus. Ursu on joka tapauksessa elämäni koira kaikin tavoin. Mietinkin jo mistä saisin uuden samanlaisen. nimikin on jo valmiina eli Ursa <3

 

 

Sitten kasvatteihin. Piin blogia jos seuraa tulee varmasti kertaustakin, mutta :

Pii on kunnostautunut agilityssä oikein urakalla. Aloitti kisa uran heinäkuussa triplavoittonollilla ja yli 4m/s etenemällä. Pippa nousikin jo kakkosiin ja sieltäkin on ehtinyt keräillä nollavoiton jos toisenkin! Pippa kävi myös potturallikisoissa kokeilemassa epävirallisessa finaalissa ratoja kolmosluokkalaisiakin vastaan ja  loppusijoitus oli 5. voittaen useita kolmosluokkalaisia! Pippa on hyvin Copainin/ Copainin veljen Boden tyylinen agilityssä. Kiltti ja kuuliainen, ei kaarrata hurjasti. Etenee ohjaajan vauhdin mukaisesti ja vaihteita tekemiseen tulee sitä mukaa kuin kartturi pysyy mukana :D Sellaisen koiran kanssa on hyvinkin mukava harrastaa kun saa tehdä yhdessä hommia. Hyvä tulee Tanjan ja Pipan yhteistyöstä kunhan molemmat pysyvät terveinä. Hyppytekniikka kurssillakin neiti ehti piipahtaa ja isompia huomautettavaia asioita ei ollut.

 

 

Pipasta on kuoriutunut paimennuksessa oikea Paimenkoira ISOLLA P:llä. Pii sekä Tanja ovat saaneet paimennukseen oikeanlaista flouta ja on upean näköistä touhua. siihen on tullut rauhaa ja käskyt ovat alkaneet mennä perille. Pii on alkanut tehdä töitä Tanjale, ei itselleen. Eli koira on sytytelty, se on saatu tekemään töitä ihmiselleen ja nyt sitten alkaa se itse paimennus jota useakaan koirakko ei saa kokea lainkaan kun eivät pääse sinne saakka ennen kuin antavat jo periksi sanoen: "ei tästä tule mitään, en osaa".Nykyään on totuttu reenaamaan ja saamaan tuloksia nopeaa. Painennukseen pitää kasvaa, ei saa ahnehtia. se on elämän tapa ja tunne. sitä ei ymmärrä kunnolla ennen kuin itse kokee sen mitä se parhaimmillaan voi olla. niin upeaa. Arvostan todella paljon sitä että Tanja pystyy, jaksaa ja haluaa panostaa paimentamiseen ja toki iso kiitos kuuluu myös paimennuksen mahdollistajalle eli Terhi Kälkäjälle pohjoiseen. Myös se että on paikka missä paimentaa kohtuu etäisyydellä on a ja o. Se esim itseltäni puuttuu. Hyvissä käsissä Pii paimentaa kouluttajankin vinkkelistä.

 

 

Piille on tulossa paimennuksen esikoe nyt syksyllä ja jännittävä päivä on edessä. paimennuksessa kun ei koskaan tiedö kuinka käy kun mukana on ne lampaat joilla voi joskus olla omat mielipiteet ja voi olla nopeakin tilanne josta lampaat pääsee karkuun eikä niitä ehdi enää hakemaan. Eli vaikka koira olisi kuinka taitava ei esikokeen tulosta voi arvata. se on laji jossa eletään kuitenkin eläinten ehdoilla ja siinä on niin monta muuttuvaa osaa josta onnistunut esikoeratakin muodostuu. Jo sinne esikokeeseen meno saa minut onneni kukkuloille ja olen niin ylpeä Tanja jo nyt tiestä jonka olette kulkeneet. Ei sitä tiedä josko joku päivä juhlittaisiin vielä paimennus valiotakin :D  Kunhan härnään ;) Käydään nyt ensin esikokeessa ja katsotaan mitä sen jälkeen.

 

 

Piin juoksut on myös ohi, samoin lievä valeraskaus joka näkyi kiinostuksena vingusta johon ei normaalisti reagoi ja pesäntekopuuhina. Hieman ärtsynä Pippa oli myös muille kun eivät ymmärtännet hänen pian synnyttävän. Ohi meni kuitenkin piakkoin ja helposti itsellään. Lisäksi Pippaa on käyty hoidattamassa faskiassa kranion lisäksi ja avattu yhä jäälle kyljelleen kaatumisen seurauksia viime talvelta. Tiukassa on ja aikaa ottaa. Nuo revähdykset ja lihas vammat on pitkän ajan hommia ja tuppaa olemaan loppuelämän riesoina. Vaikka ne auki saadaan, usein arpikohdat jumittaa uudestaankin. Faskiassa löydettiin kyllä kohtia joita ei ollut vielä hoidettukaan eli voihan se olla että nyt on löydetty syy eikä seuraus ja alkaa Pippakin pysymään auki. Onneksi koira jolla harrastetaan saa myös asian mukaisen hoidon. Se on tärkeää ja korostuu kun ikää tulee.

Näytelyissä Pippa sai ensimmäisen CACIBinsa ollen VSP häviten isukilleen ROP tittelin.

 

 

Tästä päästäänkin sisarensa Käpyn kuulumisiin. Käpy aloitti myös näyttelyuransa hienosti saaden jo kaksi SERTiä Joensuusta ja Mikkelistä. Mikkelistä mukaan tarttui myös vara-CACIB. Hienoa työtä olet tehnyt Sanna <3 ! Käpy reenailee myös aksaa yhä perheenäidin tavoin ja nyt kepit ja puomi alkavat olla työnalla. Muissa esteissä on tullut itsenäisyyttä lisää ja samalla myös luottamus on lisääntynyt. Käpy kuuntelee paremmin ohjausta ja suorittaa pyydetyt asiat. Käpy on harrastellut mökkeilyä ja kolilla kävi kiertämäsää reittejä pahimpaan turistirysä aikaan ja sekin reissu sujui mallikkaasti. Käki on viettänyt oikeaa koiran elämää rannalla nautiskellen ja perheenkanssa touhuten. On saanutkin jo tittelin uimavalvoja ja riittää Käpyllä valvottavaakin kolmessa lapsessa!

 

 

ja tämä kuuluminen minkä Sanna lähetti on parasta mitä kasvistäti voi lukea : "Käpy on kyllä niin täydellisen täydellinen meidän perheeseen😍 Ai, että kun meillä oli taas kivaa lenkillä. Nyt harjoiteltiin kaikkien lasten etsimistä. Vielä ei ihan Käpy pysynyt laskuissa mukana, mut kyllä sieltä ojista ja pensaista kaikki löytyi kotiin vietäväksi." Kiitos Sanna ja anteeksi julkinen päivitys, mutta tuo kuvastaa hyvin miksi Käpy on <3 -Käpy. Ei lisättävää.

 

 

Sitten Käki. Ja ne surullisen kuuluisat juoksut. Niitä se neiti sitten pihtaa hyvän harrastuskoiran tavoin. jo 14 kuukautta edellisistä. Itse olen maanantaisin nähnyt Käkiä usein Kurikan Tanjan koulutuksissa kun samassa ryhmässä ollaan ja sielläkin ihmiset mahtaa ihmetellä Käkin jalkovälin viikottaista tarkastusta. Mutta ei, ei vieläkään... Viitettä antoi viime vikolla, ehkä. Alan jo ajattelemaan että halusin vain kuvitella että olisin muka nähnyt jotain. Nyt on kranio aikakin varattu josko saataisiin vauhditettua asiaa ja samalla tsekataan toki muutenkin koira läpi. huomenna mennään sinne ja kaikki kortit käännetään. ehkä meille tulee sittenkin kevät pentuja?( "kauhun sekainen kasvattajan nauru ") Bingo on valmiuksissa ja kohta on Noittaantilan karitsointikin saatu alta pois. Lupauduin kyllä astutusten lomasssa valvomaan lampaiden synnytyksiä jotta aiheuttamani lisähäiriö muutenkin raskaaseen aikaan saisi tasausta. ehkä pääsenkin karitsoita hoitamaan astutusten väliajat? No kaikella on tarkoituksensa ja pakkohan ne juoksut on kohta alkaa. tuossa suvussa tuo 14 kk on ihan normi aika että ei sen puoleen. Sama oli Sudella. Käkille aloiteltiin määrätyt rasvahappolisät joita se syö koko pennutuksen/pentujen ajan samoin madotus tehtiin.  Eli valmistautumista tapahtuu jos ei muuta. Käki on kaiken tämän ihmisten odotuksen lomassa kilpaillut hieman aksassa, lomaillut laumansa kera ja oli meilläkin viikon totuttelemassa meidän arkeen ajatellen pentujen tuloa. Minusta on erittäin tärkeää että nartu kokee olonsa mahdollisimman stressittömäksi ja paikka on tuttu sille ja ihmiset myös. Mikko ja pojat on Käkin suokkareita ja olenkin itse hyvin katkera. Ehkä se Käki hieman minustakin pitää, mutta se rakastaa noita miespuolisia ihmisiä joita meillä asustaa. hyvä niin :)  Käki sujahtaa laumaamme tuosta vaan ja tulee nytkin maanantaina aksarenin jälkeen piipahtamaan sillä vien tiistaina Käkit Koiravertsaalle hoitoon. Kiitos Nina yhteistyöstä! Kaikkien kanssa ei kuulemma onnistu, mutta ainakin tällä hetkellä voin sanoa että minulla ei ole kuin hyviä kokemuksia sijoituskodeista ja yhteistyöstä heidän kanssaan. Kiitos kaikille!

 

Nyt me vain odotellaan niitä juoksuja. Muuta kai ei voi. Saa nähdä montako kertaa työnantaja suostuu vaihtamaan loman ajankohtaa muuksi...

 

 

Meillä oli extempore kasvattaja tapaaminenkin ja siellä oltiin yhdessä vaihdettiin kuulumisia, siistin jonkun koirankin ja tehtiin verijälkeä jolla kaikki koirat toimi hienosti ja innostuivat tekemisestä! Mukavaa yhdessä oloa lapsi-koira-kissakatraan kera ja hienosti kasvatit ja omistajansa pärjäsivät vaikka itse kävin välillä töissäkin. Niin monenlaista menoa on kesäviikonloppuihin ihmisillä ettei yhteistä ajankohtaa oikein löytynyt, mutta järjestyi se noinkin. Tanja hurautti NoDolle aksa reeneihinkin minun ollessa töissä. Kommelluksitta ei selvitty sillä Sanna kävi tikattavana TK:ssa. Metsälenkillä meni isohko oksa kumpparin pohjasta läpi ja jalkapohjasta sisään. Ensihoito annettiin meillä vetyperoksidilla mutta piipaa montsu vei Sannat seuraavana aamuna Pirkkalan TK:hon. Tehtiin siis kirjaimellisesti verijälkeä. Me kun otetaan kaikki niin tosissaan. Ihanaa antaumusta havaittavissa kasvatin omistajissa ;)

 

 

Ja loppuun vielä uutinen Mäyrästä eli Piin ja Käpyn isukista. Mäyrä oli Nokian ryhmänäyttelyssä RYP 4 !!! Onnea Johanna!!

 

 

Kuvassa Käpy ja Sana Mikkelin KV:ssä SERT ja vara-CACIB mukanaan ja hymyt sen mukaiset.

Käki ja Nina maajoukkuekarsinnoissa finaaliin! Kuva JNE valokuvaus

Paljon on taas mahtunut viikkoihin touhua. Päälimmäisenä uutisena Ninan ja Käkin upeat agilityn SM-kisojen radat ensimmäisissä yksilökisoissa. Hyppyradan jälkeen olivat upeasti yhdeksäntenä päästen starttaamaan finaaliin kärkikymmenikössä, mutta agiradalta napsahti 20 virhepistettä ja lopullinen sijoitus oli kuitenkin upeasti 17/247 osallistujasta! Upeaa työtä Nina. Tällä hetkellä parivaljakko uurastaa agilityn maajoukkuekarsinnoissa ja jännityksellä samalla päivytystä tehden seuraan livestreamia. Go Nina & Käki Go :)

 

Käkillä ei ole juoksuja kuulunut ja hienon harrastukoiran tavoin on juoksuväli venynyt yllättävästi. Nyt kun arvokisat alkavat olla takana päin niin Käkille on varattuna polvi, silmä ja sydän tarkastus ja seuraavista juoksuista olisi tarkoitus yrittää astuttaa neito Noittaa lammastilan isäntä Bingolla. Lisää Pentue suunnitelmia sivuilla. Jos kiinnostus heräsi otathan rohkeasti yhteyttä :) Pentuja odotellaan loppusyksystä /alkutalvesta.

 

Pii onmyös jo hakenut kokemusta agilitykisoissakin saaden radalta hyllymetrin alkua tähän saakka. Hyvää kisakokemusta kannattaa lähteä hakemaan kun koirakin on jo valmiina hyppyradoille. Lammashommiksi on mennyt Piin arki ja blogista pääsee Piin touhuja seurailemaan. Käpy neidolla aksa rintamalla reenit etenee ja on hyvin Käkin tyylinen radalla. On Sannalla ehtimistä sen neidin kanssa :D Käpy myös nauttii lapsiperheen arjesta ja kaikki sujuu hienosti.

 

Noysty kävi Kari Ventelällä kuvauksissa ja alustavasti ei ole odotettavissa mitään katastrofaalista. Odotellaan vielä virallisia tuloksia mutta isompaa ei onneksi löytynyt ja saadaan jatkaa harrastusrintamalla normaalisti hyvillä mielin. Silmät tutkittiin terveeksi myös Elina Pietilän toimesta ja polvi sekä sydänkuuntelu on tulossa. Agilityn Noysty on nyt aloittanut.

 

Susin jalka kuntoutuu ja se liikkuu jo kävellessä täysin normaalisti. Tehdään kuntouttavia juttuja ja pikkuhiljaa lisätään rasitusta. Toivotaan että kuntoutuminen etenee yhtähyvin kuinka on tähän saakka mennyt!

 

Kuvassa Pii paimenessa ja hienosti osaa paimen etsiä kiven jonka päältä näkee paimennettavat lampaat helposti. Kuva Tanja Ahola

 

Kylläpä elämä on luonut varjoja ylle. Seuraava ikävä uutinen heti perään. Puck ultrattu ja todettiin että ei ole kantavana. Kiitos kuitenkin upeasta yhteistyöstä Gun-Sofi,Kim ja Sari ! Ei nytkään jääty ihan tyhjin käsin vaan projektista jäi kaksi ihanaa uutta ihmistä sekä useampi vanha <3 Kiitos. Katsotaan mihin Gun-Sufi päätyy Puckin osalta kunhan nyt hetken sulattelee uutisia.

 

Meidän kenneliin seuraava pentue on suunnitteilla LouLoulle tai Käkille loppuvuodesta 2018 / ensi keväänä 2019. Suunnitelmat tarkentuvat lähempänä.