Uutisia&kuulumisia

3. loka, 2019

Arvostan avoimuutta ja haluan kertoa ongelmista , haasteista, sairauksista ja muista suoraan. Kenenkään etu ei ole piilotella asioita. Tästä tulee neljännesvuoden sairauskertomus mitä kaikkea matkalle on mahtunut.

Aloitetaan LouLoun ja Noystyn pennuista. Pennuista yhdellä eli Pupulla on todettu PDA eli avoin ductus. Muilla pennuilla sydämissä ei huomautettavaa. PDA on piilevästi perinnöllinen sairaus, sama joka on ollut edesmenneellä koirallani Toskalla sekä myös lapsellani se on. Tiedä sitten tuleeko veden mukana kun meilä esiintyvyys harvinaisen suuri. Eivät ole sukuakaan toisilleen. Vaiva on yllättävän yleinen kaikissa roduissa ja usein pennut lopetetaan kun sivuääni kuullaan jo 3 viikon ikäisenäkin ja harva lähtee ultraamaan kun on kallista leikkauksesta puhumattakaan. Vakuutus ei korvaa vikaa ja sen hoitoa missään yhtiössä koska perinnöllinen ja ennen pentutarkastusta todettavissa oleva vika. Tämä informaatio tuli tällä retkellä sydämen saloihin eläinlääkäreiltä.. Vaiva on ainoa sydänsairaus jonka voi korjata kokonan ilman jäljelle jäävää ongelmaa leikkauskella, jos se onnistuu. Epäonnistuminen = kuolema. Leikkaukseen kuolee 50%koirista ja leikkaus tulee suorittaa ennen kuin on kehittynyt sydämenvajaatoimintaa ja vasemmanpuolen laajenemista. Painoa leikkaukseen tulee olla 4 kiloa. Pupulle oli varattuna leikkausaika 4.9, mutta kohtalo puuttui peliin ja leikkausta jouduttiin siirtämään jos saadaan edes tehtyä.

Se mikä on jännää on että tiedän Tampereelle muutaneen toisenkin pyrtsin pennun joka syntynyt tänävuonna ja jolla PDA. Sitä ei ollut todettu ennen kasvattajalta lähtöä. Pupulla se sivuääni todettiin 4 viikkoisena ensimmäisen kerran. Ensin itse kuulin sen kotona stetareilla ja sen jälkeen kaikki 4 eri lääkäriä ovat sen kuulleet. PDA:n kuulee aina selkeästi jos kuunnellaan myös edestä pennun sydän äänet niin kuin asiaan kuuluu. Toivottavasti tämä toinen sydänlapsi voi hyvin <3

 

Sitten siihen kohtalon puuttumisella peliin. Edellisviikolla ennen Pupun sydänleikkausta Ursalle joka siis s. 18.3.19 tuli ranteeseen nivelen sisäinen murtuma tapaturman myötä. Totesin että sen hoito, kuntoutus ja koiran aktivointi vie aikaa niin paljon etten voi samaan aikaan antaa leikata Pupua jolla mahdollisuudet selviytyä on huonommat. Pupu jäi odottamaan leikkausta juuri kun paino olisi saavutettu ja leikkaukseen päästy. Nyt sitten odotetaan kädet ristissä jalan paranemista siihen pisteeseen että näkee että ollaan toipumisen  loppupuolella toivoen ettei sydämessä ole muutoksia jotka vesittävät leikkausen. Ursa on käynyt Esa Kestillä Kouvolassa 2 viikon välein ja nyt väli siirretty kuukauden päähän jos takapakkia ei tule. hihna pissa/kakka touhut ainoastaan ja häkki; siinä on pennun elämä. Aktivointia, luita, pieniä tehtäviä on tehty ja yllättävän hyvin on Ursan pääkoppa kestänyt tuon. Oma ei niinkään 😥. Ursa sai Esa Kestiltä ylistystä että ompas poikkeuksellisen kiva pyreneesi. pääsee käsittelemään kuinka vaan ja käyttäytyy hyvin joskin innokkaasti. Ursan luonne onkin kultaa ja täyttä tulta ja tappuraa. Ursaa ei jää painamaan mitkään kokemukset. Rajoja Ursa toki tarvitsee.

 

Nyt odotellaan ja aika näyttää kuinka Pupun käy. Onnekseni Pupu voi niin hyvin että ulkoisesti kukaan ei arvaa että Pupulla olisi sydänvika. On kuin mikä tahansa muukin pentu. Ja sen luonne on niin ihana. Ei lainkaan haittaa että sekin jäi kotiin. Meidän pieni maskotti. Eteenpäin meiltä leikkauksesta huolimatta Pupu ei lähde. eikös kaikki kasvattajat pidä nämä ei jalostukoirat kotona ;) Itse koen että Pupu on hyvä muistutus minulle siitä mitä on elää sairaan koiran kanssa jos niitä jalostaa ja laittaa eteenpäin. Se on muistutus riskeista joita tulee vaikka katsoisi lonkat selät ja muut kuntoon. Se on muistutus elämän arvosta ja siitä että Pupulla on tärkeä koiran virka. pupu on pentu johon kaikki meillä kävijät ihastuu vaikka eivät tietäisi sairaudesta. Olen varma että Pupun syntymään oli tarkoitus ja Pupu on meille ihan yhtä tärkeä kuin muutkin. Pupu on saanut miettimään jalostusta ja kasvattamista sekä siihen liittyvää eettisyyttä entistä enemmän.

 

Sitten polvivaivoihin joita on riittänyt. Käkin lähdettyä meiltä kotiin oli ojaa hypätessä ulahtanut, mutta mitään linkkaamisisa tai epäpuhtaita liikkeitä ei näkynyt. Omistaja huolellisena ihmisenä vei käkin lääkäriin.  Käki sai tuomioksi patella luksaatiot ja leikkauksen parinpäivän päähän.Yhteisten pohdintojen jälkeensekä siksi että koira ei mitenkään oireillut, liikkunut epäpuhtaasti aloitettiinkin syvien lihasten kuntoutus ja leikkaus peruttiin ja nyt Käki on jo kisannut agilityssä ilman ongelmia. Onneksi polvi vaivasta ei ole tietoakaan ollut sen yhden ulahduksen jälkeen. Suosittelin hakemaan toisen mielipiteen ja aika näyttää miten käy. toivotaan että jalat on ok eikä leikkausta ikinä tarvita. Sen ajatuksen kanssa joutuu elämän että mtä jos...

 

Sitten toinen polvi ongelmainen eli Käpy. Käpy alkoi nostamaan toista jalkaa ylös silloin tällöin kerran kuussa tai kahdessa aluksi. Vaiva yleistyi yhä useammin vaikka vauhdissa ei mitään huomannut tai muutenkaan. Käpy kävi lääkärissä ja Käpyllä todettiin ristisiteiden ja muiden olevan ok, telaurakin oli syvä, mutta toiselta puolelta kehittynyt heikosti ja lyhyempi mikä aiheutti tuon patellan luksoinnin. Käpyn jalka leikattiin. Kyse siis kehityshäiriöstä ja todennäköisesti Käpyllä joudutaan toinenkin jalka jossain välissä operoimaan. Kuinka yleistä pyrtseillä? Itse en ole ainoastakaan kuullut. Molemmilla neidellä polvi vaivana, mutta aivan eri syy. Käkistä ei osaa vielä sanoa vaivaako polvet enää ikinä vai oliko vain tuo tuossa. Toivotaan niin. Käkillä tulee selkeä polvi riski isän takaa mutta käpyllä ei riskiä suoraan ole.  Tämän polvi ongelmaisten kerhon innoittama Pii pääsi kuitenkin tutkimuksiin ja todettiin että Piillä ei ole polvissa vikaa vaan kaikki hyvin ja polvet tiiviit. Käpyllä leikatun polven kontrolli on perjantaina ja silloin nähdään mikä tuomio on leikkauksen onnistmisesta. Jospa tämä sairastupa taas tästä ja päästään pikkuhiljaa normitouhuihin mukaan. Jos joku haluaa kysyä lisää laittakaa vaan vietiä tulemaan kerron mielelläni. Kuvassa Ursa kipsi jalassan onnellisen tietämättömänä mitä on edessä. En uskalla edes kirjoittaa että jalka näyttää nyt hyvältä. Eli hyss ei puhuta siitä. Kuva yhtä vinksahtanut kuin ursan lapsuus vamman vuoksi.


 

2. heinä, 2019

Aika kuluu huomaamatta. Koirat vanhenee ja yhtäkkiä ne ovatkin jo raihnaisia vanhuksia joiden silmissä on niin paljon tietoa ja älyä. Juuri kun ne ovat parhaimmillaan ja elämä sujuu ilman sanaakaan kun ne lukevat sinua kuin avointa kirjaa ja toisin päin. Sydäntä repii päästää irti. Tuntuu kuin osa itseään kuolisi. Tekee niin kipeää tietäen kuitenkin, että se on suurin palvelus jonka voi tehdä.

 

Copain meni huonoon kuntoon viikko Gigin poislähdöstä. Sydänultrassa todettiin sydämenvajaatoiminta, rytmihäiriöt ja mitraalivuoto sydämessä. Kuukausi siitä tilanne oli mennyt isolla askeleella huonommaksi ja lääkitystä tehostettiin. Nyt on tullut aika kun on aika päästää Copain Gigin luokse. Niin kipeää kuin se tekeekin. Hyvä matkaa rakas  Copain sinne pilvien huomaan. Niin paljon yhdessä koettiin ja nähtiin. Viimeisen matkan aika lähenee ja vielä ehdin sanoa viimeiset hyvästit. Kiitos kaikesta <3 Bon voyage mon cher <3

16. kesä, 2019

Tanja ja Pii ovat käyneet pyörähtämässä taas maailmalla . Tällä kertaa Liettuassa Vilnassa. Kotiin tuomisina oli CACIBit molemmilta päiviltä siten myös Liettuan muotovalio titteli ,  enimmäisenä päivänä tuli kaupan päälle ryhmässä jatkoon otto ja  toisena päivänä sitten jo  RYP3! Kaikki tämä käyttöluokasta ponnistaen. Hienoa Tanja ja Pii! Jatkossa saattaapi seurata tästä reissusta muitakin titteleitä, mutta niistä tuonnempana ;)

 

Erkkari päivään ihanat kasvatin omistajani suuntasivat ilman kasvattajaa joka ahkeroi anestesioissa traumojen seassa koko viikonlopun vapaapäivä toiveista huolimatta. Hieman harmittaa mutta loistavasti muut vetivät viikonlopun ja voipi olla että tulos on parempikin ilman minun antamia ohjeistuksia paikanpäällä. Toki mukana olin Facen livelähetyksen voimin ja puhelinlinjatkin olivat kuumina.

 

Tuloksia oli ERI:t Mäyrälle ja Käpylle, Käki ei mukana ollut kun karvat lähti pennun mukana.  Pii oli erkkarissa paras Suomessa kasvatettu narttu ollen parasnarttu 2 käyttöluokasta ponnistaen häviten LouLoun puolisiskolle ihanaiselle Glorietelle. Tämä oli paljon parempi tulos kuin koskaan olisin uumoillut edeltäkäsin vaikka tottakai tiedän kasvattieni olevan maailman kauneimpia ;) ainakin vaalenapunaisten lasien läpi katsottuna.  Käpyn trimmistä oli pitänyt huolen perheen nuorin pyrtsi repien karvat niin huolellisesti että tuomari oli luullut Käpyn saaneen juuri pennut 🙃. Molemmat neidit sekä Mäyrä esiintyivät edukseen.  Johannan oreille oli paras uros 4 ja VSP veteraani. Oreillehan on Suden puoliveli kaiken kukkuraksi! Molemmissa näyttelyissä oli tuomari kysellyt Piistä missä kasvatettu ja kun vastattu Suomessa vahvisti tuomarit Suomessa olevan laadukasta kasvatusta. Sehän lämmittää mieltä. Erityisesti erikoisnäyttelyssä missä tuomari oli vielä kysynyt mistä Pii oli käyttöluokan ansainnut. kuullessaan lapailta oli merkityksellisesti hymyillyt ja nyökkäillyt myhäillen tyytyväisyyttä. Tanja on tehnyt suuren työn kehittäessään paimenaihiosta niin upean koiran sekä käyttöön että näyttöön!

 

Muuta en voi sanoa kuin että loistavat kodit olen kaikin puolin pennuille saanut, kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! Piakkoin kenties Käpykin strattaa agilityrintamalla, sitä odotellessa!

Kuvassa ansaitusti Pii. Kuva T. Ahola

 

 

29. touko, 2019

Kaikki pennut ovat varattuja tällä hetkellä. Tulevaisuudessa pentuja suunnitteilla aikaisintaan vuonna 2020 Piille tai Käpylle. Jos rotu kiinnostaa olette tervetuleita katsomaan pentuja ennen niiden luovutusta uusiin koteihinsa. Meidän omia koiria voi sovitusti tulla katsomaan milloin vaan. Kiitos luottamuksesta, lukuisista yhteydenotoista ja kiinnostuksesta pentueita kohtaan! Kuvassa lause joka sopii niin koirien kasvattamiseen kuin jokaisen pennun ensitaipaleelle <3 kuva: T. Ahola

1. touko, 2019

Loulou sai Vapun kunniaksi 4fawnia tyttöpentua. Loulou hoitaa pentuja esimerkillisesti. Kaikki voivat hyvin.