Uutisia&kuulumisia

Käki ja Nina maajoukkuekarsinnoissa finaaliin! Kuva JNE valokuvaus

Paljon on taas mahtunut viikkoihin touhua. Päälimmäisenä uutisena Ninan ja Käkin upeat agilityn SM-kisojen radat ensimmäisissä yksilökisoissa. Hyppyradan jälkeen olivat upeasti yhdeksäntenä päästen starttaamaan finaaliin kärkikymmenikössä, mutta agiradalta napsahti 20 virhepistettä ja lopullinen sijoitus oli kuitenkin upeasti 17/247 osallistujasta! Upeaa työtä Nina. Tällä hetkellä parivaljakko uurastaa agilityn maajoukkuekarsinnoissa ja jännityksellä samalla päivytystä tehden seuraan livestreamia. Go Nina & Käki Go :)

 

Käkillä ei ole juoksuja kuulunut ja hienon harrastukoiran tavoin on juoksuväli venynyt yllättävästi. Nyt kun arvokisat alkavat olla takana päin niin Käkille on varattuna polvi, silmä ja sydän tarkastus ja seuraavista juoksuista olisi tarkoitus yrittää astuttaa neito Noittaa lammastilan isäntä Bingolla. Lisää Pentue suunnitelmia sivuilla. Jos kiinnostus heräsi otathan rohkeasti yhteyttä :) Pentuja odotellaan loppusyksystä /alkutalvesta.

 

Pii onmyös jo hakenut kokemusta agilitykisoissakin saaden radalta hyllymetrin alkua tähän saakka. Hyvää kisakokemusta kannattaa lähteä hakemaan kun koirakin on jo valmiina hyppyradoille. Lammashommiksi on mennyt Piin arki ja blogista pääsee Piin touhuja seurailemaan. Käpy neidolla aksa rintamalla reenit etenee ja on hyvin Käkin tyylinen radalla. On Sannalla ehtimistä sen neidin kanssa :D Käpy myös nauttii lapsiperheen arjesta ja kaikki sujuu hienosti.

 

Noysty kävi Kari Ventelällä kuvauksissa ja alustavasti ei ole odotettavissa mitään katastrofaalista. Odotellaan vielä virallisia tuloksia mutta isompaa ei onneksi löytynyt ja saadaan jatkaa harrastusrintamalla normaalisti hyvillä mielin. Silmät tutkittiin terveeksi myös Elina Pietilän toimesta ja polvi sekä sydänkuuntelu on tulossa. Agilityn Noysty on nyt aloittanut.

 

Susin jalka kuntoutuu ja se liikkuu jo kävellessä täysin normaalisti. Tehdään kuntouttavia juttuja ja pikkuhiljaa lisätään rasitusta. Toivotaan että kuntoutuminen etenee yhtähyvin kuinka on tähän saakka mennyt!

 

Kuvassa Pii paimenessa ja hienosti osaa paimen etsiä kiven jonka päältä näkee paimennettavat lampaat helposti. Kuva Tanja Ahola

 

Kylläpä elämä on luonut varjoja ylle. Seuraava ikävä uutinen heti perään. Puck ultrattu ja todettiin että ei ole kantavana. Kiitos kuitenkin upeasta yhteistyöstä Gun-Sofi,Kim ja Sari ! Ei nytkään jääty ihan tyhjin käsin vaan projektista jäi kaksi ihanaa uutta ihmistä sekä useampi vanha <3 Kiitos. Katsotaan mihin Gun-Sufi päätyy Puckin osalta kunhan nyt hetken sulattelee uutisia.

 

Meidän kenneliin seuraava pentue on suunnitteilla LouLoulle tai Käkille loppuvuodesta 2018 / ensi keväänä 2019. Suunnitelmat tarkentuvat lähempänä.

Aina olen pelännyt, että nuo huonompi lonkkaiset koirat tulevat kipeäksi, linkuttavat tai eivät kestä harrastuksia tai arkea. Muutenkin olen miettinyt agilityn kuormittavuutta ja turvallisuutta. Tilastollisesti kuitenkin toteen kävikin se, että koti on vaarallisin paikka ja yksi hetki ja koko kinttu rikki. Opetus se on sekin että se tutkitusti tervein (paperilla täysin terve) on se jolle sattui tapaturma ja nyt toivotaan, että Susi pystyy jatkossa elämään edes hyvää kotikoiran arkea.

 

Viimeiset kolme viikkoa on mennyt eri lääkäreissä hypätessä, rahaa heitellen ilmaan useamman koiran verran. Erinäisiä kuvauksia  tehden ja tutkimuksissa käyden ja kunnon diagnoosia siltikään saamatta. Oikeammin diagnoosit heittelivät liian paljon toisistaan ja ehkä on hyötyäkin siitä että on ihmispuolella alalla ja kyseenalaistin monta mielipidettä rohkeasti kun ei käyneet omaan järkeen ja siihen mitä näin. Kaikkein kamalimpana pidin ehdtusta että jos vähän käytäs kurkkaamassa mikä on vikana! mitä ihmettä!?! Kuvia ei osata tulkita, mutta sitten leikattaisiin suoraan. Ei ikinä. ihmispuolellakin tuo on se vihon viimeinen keino saada asiakas tyytyväiseksi kun tehdään jotain... Lisäksi ei helpottanut yhtään, että kotona lähes 98% kolmijalkainen koira käveli aina linkuttamatta vastaanotolla. Itse näin pientä joustoa jalassa, mutta kipua tuo ei näyttänyt. Tulikin olo, että pitävät omistajaa päävikaisena kun koira ok ja omistaja ravaa lääkärillä alvariinsa. Leikannut lääkäri totesi että ei kai sen kannata kipuaan näyttää ja syöttää itseän hunneille. Fiksu alkukantainen työkoira. Hän käsitteli koiraa niin rennon itsevarmasti, että sai Sudetkin unohtamaan filmitähtiroolinsa :D  Spesialisteille ajat venyivät pitkälle, valinnan vaikeus heidän joukostaan oli suuri. Viimein päätin tuttujen kokemusten perusteella matkata Kai Skutnabin oppipojalle  eteläiseen Suomeen joka sitten suoraan kuvista näytti ja sanoi mkä kaikki on rikki. Toki tutki koiraa muutenkin. Perusteli myös miksi kuvia oli tulkittu väärin. Nyt jalka on korjattu: polven eturistisiden, patella, kierukka polvesta sekä kinnerjänne. Toivotaan, että tuosta Susi vielä vetreytyy kotikoiraksi. Sm-kisat aksassa jää tänä vuonna väliin kuten toki jatkossakin. Olin miettinyt josko olisi olleet meidän viimeinen kisavuosi, mutta se loppui ennen kuin oikein alkoikaan. Nyt eletään hetki kerrallaan ja melko kipeä Susi oli ensimmäiset  kaksi päivää. Nyt jo hieman käyttää jalkaa ja hyvä niin. Tiedän että tämä on se helpoin aika kun ei tarvitse vielä kuntouttaa ja kipu pitää koiran rauhallisena(toki lääkitsen koiraa). Minulle tuskaa tulee pitää Susi rauhallisesti ja hallitusti liikkuvana seuraavat kuukaudet. Nyt peukut pystyyn että saan rakkaan sielunkumppanini kuntoon  edes sen verran että Sus voi elää hyvää koiran elämää hömpsötellen pihamaalla . <3

Käpy kävi ensimmäistä kertaa isona tyttönä missikisoissa ja kotiin tuomisina oli upeasti SERT ja VSP-titteli. Käkin arvostelu:Typical female. Correct proportions and very typical attitude. Typical face. Full of energy. Very nice topline. Very nice coat for age. Nice sidegate. Could be better in front. Friendly temperature. Loistavaa Käpy, Meea ja Sanna <3 !