Pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira

Pohdintaa rodusta ja omaa rotutaustaa

Kuvassa legendaarinen Pyrrhius de La Griffe Pyreneenne 17 vuotta ja 9 kk joka on Nousty de Mauna Kean 14 vko emän isän isän isä. Noystyn isän takaa tulee myös kolme ranskan erikoisnäyttelyn voittajaa. Rotutyyppi on hyvin säilynyt kuten näkyy. (Pyrrhiuksella on korvat typistetty). Nousty on uusin perheenjäsenemme <3 kuva Johanna Jussila

      Alla mietteitä rodusta ja sen kanssa toimimisesta. Lisäilen tarkennuksia ajan myötä kun aikataulua antaa myöden paneutua kirjoittamiseen. Jotain tiedonrippeitä kuitenkin etenkin rotua ja kasvattajaa harkitseville, olkaa hyvät!

 

Pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira

  • Ensimmäinen pyreneesi tuli taloon vuonna 1991 Hanumanin Kennelistä, sen jälkeen ollut omana rotuna. Muitakin harkittu, mutta ei ole vielä toteutukseen päässyt mikään

  • Harrastanut koirieni kanssa lähinnä paimennusta ja agilityä. Muitakin lajeja kokeiluluonteisesti tehty mm viesti, haku, toko.
  • Yhteistyössä Lea Riihimäen kanssa. kasvattamista, oppien rodun the grand old ladyltä. Kansvainvälinen yhteistyö on myös tärkeää. Rodussa pitkään ollut Johanna Jussila on myös "perhettämme" ja tärkeä osa yhteistyötä jolla rotua eteenpäin viemme.

  • Opettelin aikoinaan lapsena  suuren koirakirjan rodut ulkoa ja tykästyi pyreneesin rotumääritelmään ja ulkonäköön. Siitä alkoi rakkaus rotuun, joka vaan syventyy mitä syvemmälle rotuun pääsee.

  • Kasvattanut kaksi pentuetta. Ennen kun koin olevani valmis kasvattamaan näin vanhaa ja heterogeenistä rotua meni useita vuosia tutustuessa rotuun, sen historiaan ja rodun alkuperäiseen kotiin eli pyreneiden alueeseen myös käyden siellä useamman kerran.  Yhä koen, että yhteistyö rodussa pitkään olleiden kanssa kansainvälisestikin on oltava merkittävää, jotta voi kasvattaa laadukkaasti näin heterogeenistä vanhaa rotua rotumääritelmän mukaisesti kunnioittaen alkupeää ja turmelematta rotua. Koirien ominaisuuksia tulee säilyttää ja kunnioittaa käyttöominaisuuksia, jotta ne toimivat yhä paimenkoirina luonteensa ja ominaisuuksiensa mukaan. Yhtä osaa ei voi muokata muokkaamatta toista tai useampaa.

  • Miksi pyreneesi: loistava perhekoira, voi harrastaa mitä vain ja sen verran kuin itse jaksaa. Menee pieneen tilaan eli helppo kuljettaa, kevyt kokoisekseen. Kohtuu terve ja pitkäikäinen rotu. Rodun ihmisten sisäinen mielenkiinto ylläpitää rodun terveyttä ja rodun monimuotoisuutta. Mahdottomasti toimintakykyä ja luonnetta positiivisessa mielessä kokoonsa nähden. Pyreneittenpaimenkoirassa on ihanaa nopeus: koira havainnoi kaikkea nopeasti, reagoi nopeasti, toimii nopeasti. Valmis toimimaan kun on tarvetta. Osaten kuitenkin rauhoittua pyytämättä. Ei ole vilkkaudesta huolimatta loukkaantumisherkkä vaan koiralla on itsellään järki mukana tekemisissään. Koira on motoriikaltaan ja elastisuudeltaan lähes käsittämätön. Usein näkeekin kuvia joissa pyreneesi kiipeilee puiden rungoilla korkealla. Pyreneesin toiminnallisuus sopii  persoonaani, sillä en kestä hitaita koiria, vaan asioiden pitää tapahtua heti. Lisäksi pyrtsin käsittämätön kyky tulkita perheenjäsentensä tunnetiloja ja reagoida esim lohduttaa yllättää yhä yli 20 vuoden jälkeenkin. Koira erittelee ja ketjuttaa asioita todella laajasti jopa hankaluuteen saakka kun omistaja pohtii miten se taas noin toimii tai kuinka se tuon saatoi oppia ja ymmärtää. Kunnioitan todella sitä, että näinkin vilkas rotu kestää tarvittaessa tekemättömyyden useankin kuukauden ajan vaikka olisikin ollut aktiivinen harrastuskoira. Tullut oma kohtaisesti todettua haastavien raskauksien ja synnytysten mainingeissa. Erityisen hyvä keskittymiskyky yhditettynä vilkkauteen ja periksiantamattomuuteen sekä hyvään toimintakykyyn tekevät työskentelysty pyrtsin kanssa koukuttavaa ja palkitsevaa omistajalleen. Huumorintaju mitä koiralla on ja mitä omistajalta vaaditaan. Sopii sopivan surpiirteisellekin ihmiselle joka kuitenkin tietyissä halutuissa asioissa hyvin jämäkkä. Epäluuloisuus on etu kun omistaa useamman koiran, helppoja opettaa olemaan irti ja pysymään pihassa, yleensä hyvin koirasosiaalisia tuttujen koirien kanssa(samalla tavalla hitaasti ja kunnioittaen tutustuvien vieraidenkin kanssa). Harrastuksissa ei lähde haahuilemaan vaan keskittyvät omistajaan ja tekemiseen, yksilöitä toki löytyy. Sietävät vieraat  ihmiset kunhan eivät ole liian nopeasti  liian kiinnostuneita pyrtsistä. Pystyy sosiaalistamaan ja opettamaan näennäisen avoimiksi. Epäluuloisuus piilee takana kuitenkin eli kaikkea uutta on epäiltävä kunnes todetaan vaarattomaksi.(huomioi ero arkaan jotka ei koskaan totea niitä vaarattomiksi!)

  • Miksi ei pyreneei: Olet huumorin tajuton tosikko ja et nauti koiran kekseliäisyydestä joka kuvastaa sen älykkyyttä.  Et siedä varjonlaila seuraava ystävää joka ei tee sitä maanisuudesta vaan siksi että olet osa koiran sydäntä ja sielua. Pyreneesi ei ole suorasukaisen ihmisen koira eikä arvaamattoman ihmisen koira missään nimessä, tempperamenttistä ihmistä kestää hyvin. Pyrtsi on erittäin nokkela ja keksii monenlaista. Vilkkaus on ominaisuus joka joitakin ärsyttää, itse en sitä enää juuri edes huomaa. Huomaan kylläkin useista muista roduista usein kuinka ärsyttävän hitaita ne on tai tekemistä häiritsevän vilkkaita jotka itse ei osaa edes sanomatta rauhoittua ja keskittyä :D Tunneäly on ominaisuus joka sekin ärsyttää joitakin kun koira lukee ihmistä kuin avointa kirjaa ja koiraa ei pysty edes oikein huijaamaan. Esimerkiksi jos ihminen pahalla päällä ei pyrtsi suostu esim antamaan kiinni. Ei kai sitä "turpaansa" kannata suosiolla ottaa. Siinä tulee malttaa odottaa että antaa kiinni ja taas päästää irti eli jos ei kiinosta yrittää olla ovelampi kuin pyrtsi (mikä yleensä ei edes onnistu :D ) ei kannata harkita rotua. Tässäkin huumori auttaa ja nautinto jonka saa koiran älystä ja kekseliäisyydestä. Eli viekkaus ja itsenäisyys  on myös piirteitä jotka joillekin ihmisille antaa ja joiltakin ottaa.  Jos et koe innokkuutta keksiä ja muunnella  erilaisia tehtäviä arjessa ohimennen ja nauti kouluttamisesta tai koiran kanssa touhuamisesta vaan se on rasite joka kuuluu vain koulutuskentille unohda rotu. Koiran kyky ketjuttaa ja havannoida kaikki ja linkittää niitä toisiinsa sekä toisaalta erotella asioita, tuo joillekin oman ärsytyskynnyksen esiin kun koira ei teekään kuten itse kuvitteli tai uusi kenttä, puomi, tai muu muuttaa koiran käytöstä(pidättyneisyys eli epäluuloisuus, kunnes tutuksi ja vaarattomaksi todettu, tulee siis esiin). unohda rotu tällöinkin. Tai jos koiran tapa epäillä uusia asioita ärsyttää ja et jaksa antaa yhtä hetkeä koiran todeta asia vaarattomaksi(jonka jälkeen asia ok eliniän jos ei tullut huonoa kokemusta) ei sovi pyrtsi tällöin kouraan.

     

  •  Pyreneesi sopii erinomaisesti myös ensimmäiseksi koiraksi, varsinkin jos on valmis opettelemaan ja tulkitsemaan koirien ilmeitä ja eleitä. Ihmisillä joilla ei ole aiempaa koirataustaa  ei ole myöskään turhia olettamuksia ja epäluuloja rotua kohtaan jotka tuovat mukanaan kokeneille koiraihmisille haasteita suhtautua avoimesti rotuun ja tekevät sen liika varmistellen ja oudosti koiran silmissä ja omalla käytöksellään saattavat tehdä asioista pyrtsin silmissä vaarallisia kun muuten ne olisi alun epäilyn jälkeen itse todenneet ne vaarattomiskis kun omistajakaan ei reagoi. Usein henkilöt, joilla on kokemusta muista eläimistä kuin koiraista tulevat hyvin pyrtsien kanssa toimeen, etenkin hevosihmiset. Oman perheen lapset ovat usein myös koirien lempi ihmisiä, koska reagoivat aidosti ja luontaisesti koiran eleisiin. Myös palatteen laspet antaa riittävän nopeasti miettimättä. Toki lapsen vastuulle ei koiraa koskaan yksin pidä antaa/ottaa.

  • Sopii myös kotikoiraksi kunhan saa lenkkeillä myös vapaana metsässä samoillen omistajansa kanssa  ja saa aivoille aktivointia esim pienillä tempuilla tai tehtävillä. Tärkeintä on, että pyrtsi saa olla läsnä perheen arkea aina. Eristäminen on pahinta mitä pyreneesille voi tehdä. Tarvitsee ehdottomasti heti luovutusikäisestä pennusta asti tietyn arkikurin ja säännöt. Reilun johtajuuden, ilman omistajan epävarmuuden/osaamattomuuden tuomaa fyysistä sanktiota. Pelkkä sanallinen ja oman käytöksen tuoma paine sekä kropan paineen luonti riittää yleensä hyvinkin.

  • Harrastuskoirana erinomainen oikeissa käsissä, omaa myös pk oikeudet. Yksilöissä on eroa ja on tärkeää löytää oikea pentu oikeisiin käsiin. Oikeaa pentua kannttaa odottaa ja ottaa silloin kun se on saatavilla, eikä ottaa vain jotain pentua mikä omiin aikatauluihin sopii. Heterogeeninen pieni rotu aiheuttaa haasteen saada sopiva pentu ja juuri pennunottajalle sopivaan aikaan. Eli pentu kannattaa ottaa silloin kuin sopiva on saatavilla ja tarvittessa odottaa hieman pidenpäänkin.

  • Omien lapsien kanssa loistavasti toimiva koira. Haasteena on ymmärtää tutustuttaa pidättyväinen koira  lasten kaverit koiraan jolloin ongelmia ei tule. Tai erottaa selvästi koira vieraista lapsista jos ei jaksa tehdä vaadittua työtä kun sen aika on.  Sama toki pätee aikuisiinkin vieraisiin.Vartiointi viettiä löytyy pidättyväiseltä ja reaktioherkältä koiralta kuitenkin jonkin verran ja jos pyrtsi jätetään yksin selvittämään asia mitä vieraat saa tehdä ja kuka saa tulla on ongelmia tiedossa. Varsinkin jos kyse nuoresta koirasta.

  • Pyrtsi on omistajiensa koira, tiivis yhteys omistajan ja hyvä suhde koiran kanssa on tärkeimpiä asioita. Se luo suhteen hyvään harrastamiseen ja arkeen. Harrastuksestakaan innoissaan oleva koira ei välttämättä lähde tekemään vieraan kanssa, koska ei suhdetta ko ihmiseen.

      • Hyvä suhde koiraan on erittäin tärkeä

      • Palkkauksessa toimii parhaiten sosiaalinen palkkaus eli kehut ja aito ilo onnistumisesta

      • haastetta tuo älykkyys ja itsenäisyys: jos ohjaaja ei osaa ja toistaa toistamistaan alkaa pyreneesi muuntaa toimintaa kun luulee että tekee jotain väärin. Pyreneesi haluaa aina suoriutua oikein kaikessa ja miellyttää omistajaansa.

      • Epäluulpoisuus uutta kohtaan eli eri paikkoja , alustoja, koiria, ihmisiä oikeaan aikaan positiivisin mielikuvin = oikean lainen sosiaalistaminen tukea antaen. Jos pyrtsi luo uusista asioista turvallisen mielikuvan ne ei enää häiritse tulevian vuosina. Se on kuitenkin opittua käytöstä ja alla piilee aina epäluuloisuus uutta kohtaan, vaikka koira olisi näennnäisen sosiaalinen 13 vuotias, saattaa se uudessa tilanteessa toimia kuten 8 kuisena murkkuna jos kokee tilanteen epäilyttäkvi ja uudeksi.

 

  • Pyrtsi lukee omistajaa niin hyvin, että jos omistaja ei pidä ihmisestä saattaa omistaja hymyillä mutta koiransa tulkita ettei kiva ihminen mamman mielestä ja osoittaa olemuksellaan omistajansa todellisen mielipiteen vieraasta.

  • Rotu on pitkäikäinen ja saattaa hyvinkin elää yli 15-vuotiaaksi. Kuvastaa rodun terveyttä.

  • rodun pieni geenipooli tiedostettu pitkään ja jalostusta tehty se huomioiden, ei Pevisaa mutta jalostukseen käytettäviltä koirilta tutkitaan, silmät, polvet, lonkat, kyynärät, selät vapaaehtoisesti, harrastajat myös tutkivat laajalti enenevissä määrin koiransa. Pienessä rodussa otettava huomioon geenien ja linjojen säilyminen eli terveystuloksia tulkittava järkevästi kokonaisuus muistaen. Eli ei ole varaa jalostaa pelkkiä A-lonkkia vaan koira tarvitsee hyvän yleisen terveyden elääkseen laadukkaasti 15 vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Pienessä rodussa uhkana  ja haasteena jalostuksessa ennemminkin autoimmuunisairaudet yms.

  • Se on erinomainen emä pennuille. Nartut hoitavat pentunsa hyvin ja synnytykset ovat pääsääntöisesti helppoja. Myös lauman muut koirat, mukaan lukien urokset, hoitavat usein pentuja

  • Rotu on hyvin heterogeeninen. Pentueiden sisälläkin yksilöiden väliset erot suuria. Oikean yksilön löytäminen kullekin omistajalle on tärkeintä. Hyvä pentu ei välttämättä tule sille nartulle/urokselle mitä ihannoi vaan voi löytyä toisesta pentueesta. Eli luotto kasvattajan taitoon valita pentu on tärkeää. Siksi useinkaan pyreneesikasvattajat eivät ota varsinaisia pentuvarauksia vaan kodit päätetään aikaisintaan kun pennut n 5-6 viikoisia kaikkien edun vuoksi. Itse en lupaa pentua ennen kuin koen oikean koiran ja ihmisen kohtaavan. Voin sanoa toki että mieluusti myyn pennun mielekkäälle kotiehdokkaalle, mutta en myy/lupaa pentua jonka koen jollain tavoin erilaiseksi mitä pennunostaja tavoittelee tai jos pentu ei mielestäni sovi esim lapsiperheeseen tai uroslaumaan tai haluttuun harrastukseen vaikka pennun osatja olisi hyvä ja halukas ostamaan pennun. Keskustelua aiheesta ainakin pitää käydä pitkään :) Ensisijaisesti myyn toki kaikki pennut kotikoiriksi.

  • Helppo oppimaan, soveltuu moniin lajeihin. Haasteena sekä voimavarana on  koiran reaktioherkkyys kun koira havainnoi kaikkea mikä tapahtuu ja poimii asioita joka vaatii kouluttajaltaan nopeutta palkata haluttu asia tai koira oppiikin jotain muuta mitä kouluttaja kuvitteli opettavansa eli ketjuttaa ja erottelee asioita todella nopeasti. Taipumus yhdistellä asioita ja hahmottaa pidempiä yhteyksiä, eli ketjuttaa,voi myös tuottaa yllätyksiä ja yllättää rodussa vielä uudemman ihmisen ja kokeneetkin kouluttajat. Kun muut menevät pentukurssille opettelemaan temppuja menee pyreneesin omistaja opettelemaan häiriössä työskentelyä ja sosiaalistamista kun koira oppii kurssin asiat lähes kerrasta. Usein haasteena on enemmänkin häiriössä leikkimisen ja temppujen oppiminen ja siihen siedättyminen.

  • Koiran epäluuloisuuden takia koiran täytyy päästä kokemaan ja näkemään asioita eli oikea aikainen sosiaalistaminen koiran kehityskulussa on erittäin tärkeää ja siihen tulee kasvattajan ohjeistaa pennun uutta perhettä. Ensimmäisenä vuotena minulta pentua ottaessa saa mukaansa lähes rasittavuuteen yhteyttäpitävän kasvattajan kyselyineen ja tapaamisineen. se on kuitenkin pohja hyvälle jatkolle, että ensimmäiset kaksi vuotta sujuu ja etenkin ensimmmäinen vuosi. yhteyttä tulen pitämään hyvinä ja huonoina hetkinä. Koiralle tulee vahvistaa koko elämän ajan ja eritoten pentuaikana ja nuoruudessa miten eri asioihin kannattaa suhtautua, positiivinen vahvistaminen ja omistajan suhtauminen asioihin korostuu. Houkuttelu ei toimi vaan saa pyreneesin epäileväksi ko asian suhteen.

  • Englanninkielinen rotumääritelmän kohta "Maximum number of nervous energy in minimum size" kuvastaa rotua hyvin. Lausahdus on rodun legendalta Guy Mansencalilta. Työkyky perustuu koiran äärimmäiseen vilkkauteen, jonka ansioista koira jaksaa työskennellä. Koiran perusluonteinen epäluuloisuus on tarpeellinen, jotta koira kohdistaisi vilkkautensa tavoiteltavaan työhön ja tekisi sen omistajalleen. Sosiaalistaminen on tärkeää jotta koira oppii suodattamaan ulkopuoliset häiriöt pois. Hermorakenne tulee vastata koiran vilkkautta, terävyyttä ja epäluuloisuutta mikä tekee sen että koira ei stressaannu pitkäaikaisesti ja palautuu asioista jotka kokee haastaviksi ja koira on yhteiskuntakelpoinen.

  • Toimii hyvin laumassa, jopa suuressa sekalaumassa. Rotutapaamisissa eri laumojenkin koirat ovat sulassa sovussa keskenään. Koirien selkeä elekieli ja hyvä koirien lukutaito korostuu. Usien liian nopeasti ja innokkaasti iholle tulevat ihmiset ja koirat ovat haaste ja pyrtsi kokee ne uhaksi.

  • Kokemus pohjalta on sekin koettu todeksi, että pyreneesi uros kykenee astumaan nartun ja sen jälkeen tekemään paimennuskokeen erinomaisin pistein läpi ja astumaan nartun uudelleen kokeen jälkeen. 6 tunnin ajomatkan vuoksi juoksuinen narttu oli koko viikonlopun samassa autossa ja majapaikassa uroksen kanssa ja uros kykeni työhön nartusta huolimatta ja myös jaksoi astua nartun. Eli sukupuolivietti on juuri sellainen kuin se kuuluu, ei yliseksuaalisia ja silti astutukset sujuu. (Ursus)

  • Pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran turkista on ihmeellisiä harhaluuloja ja pelkoja sen hankaluudesta ja hajusta. Jos turkki on vaan oikean laatuinen eli riittävän karkea päälikarva ja pehmeää pohjavillaa ei ole  liioitellusti on turkki erittäin helppohoitoinnen. Sitä ei pestä kuin pakosta. Lika tippuu pois turkin kuivuessa, sitä ei tarvitse harjata ellei sitten halua pitää turkkia ilman rastoja. Uroksella itse pesen jalkakarvoja ymmärrettävästä syystä etenkin narttujen juoksuaikoina. Sama asia kuin kaikilla pitkäkarvaisilla uroksilla. Rastat muodostuvat itsestään jos turkki oikean tyyppinen ja karva ei ole rasvainen ja se ei haise. Rastoja eli cadenetteja ei siis tehdä vaan ne tulee itsellään. Oikean laisessa turkissa päälikarva on kuin vuohenkarvaa ja alusvilla lampaanvillaa. Erityylinen siis  kuin esim puleilla ja kommondoreilla. Pennuista pystyy katsomaan minkätyylinen turkki sille on tulossa jo hyvinkin pienenä.

  • Kun näkee pyreneittenpaimenkoiran työskentelevät omassa työssään paimenena pyreneittenvuorilla, ymmärtää miksi sen luonne on säilynyt sellaisena kuin alunperin ollut ja sitä on vaalittu vuositunhansien ajan. Jos sitä lähdetään liikaa muokkaamaan ulkonäöllisesti tai varsinkaan luonteeltaan muokataan ajattelemattomuuttaan luonteen muitakin osa-alueita. Luonteentasapaino hermorakenteen suhteessa epäluuloisuuteen, vilkkauteen ja terävyyteen särkyy ja koirasta saattaa tulla haasteellinen arjessa. Nykyajan koulutusmenetelmät positiivisin keinoin sopii paimenelle ja sitä kautta rotua ei koeta enää hankalaksi. Pakotteet eivät toimi pyreneittenpaimenkoiralle vaikka rajat sillä on oltava. Kun suhde omistajaan on kunnossa niin koiraa voi oikeudenmukaisesti ja loogisesti komentaa tarvittaessa yllättävän kovaakin. Rankaisun ei saa koskaan ylittää rakkauden ja luottamuksen määrää.

  • Rotumääritelmässä tärkeimmän asiat jotka tuomareiden ja kasvattajien tulisi huomioida on rotutyypillnen tapa liikkua ja rodun erityislaatuinen ilme. Ilmeen tulee olla tuulentuvertama ja kettumainen, ovela jopa ilkikurinen. Karvojen tapa kasvaa sekä tiukat suupielet tuovat erityislaatuisen ilmeen esiin. Erityisesti koiran läähättäessä näkyy rotutyypillinen ilme hyvin ja juuri se erottaa pyreneesin serkustaan katalonian paimenkoirasta erityisen selkeästi.Koiralla tulee olla kohtuu pitkä kaula. Korvista sallittu on sekä taitto että ruusukorvat. Häntä voi olla luonnontöpö tai pitkä, hammaspuutoksia rodussa on yleisesti, mutta pyrkimys on toki täydelliseen purentaan. Pyrtsin tulee kyetä turkinlaadun, rakenteen, liikkeen ja luonteenpuolesta yhä työhön johon se on alunperin luotu eli paimentamaan. Pyreneillä ollessaan koiran on tullut kestää ilmastoa 40 asteen helteestä lumimyrskyihin. Turkin tulee siis olla sellainen joka suojaa sekä helteeltä, että pakkaselta ja sitä ei tarvitse(saa) ajella koneella. Jos turkin leikkaa alas se pehmenee ja sen hoito hankaloituu todella paljon. Annan pennunomistajille tarkat ohjeet kuinka turkin kanssa tulee toimia ja kuinka sen saa pidettyä helppohoitoisena.

  • Pyreneesin liikkumisen tulee olla helppoa ja maatavoittavaa. rodun elastisuus ja työtarkoitus tulee näkyä. Liikkeen ei saa kuormittaa kroppaa. Rodussa näkee liikaa show tyyppisesti “heilurimaisesti” liikkuvia. joissa etuliike putoaa maahan korkealta tai takaliike on epätaloudellisen korkealle ponnistavaa ja venyttävää. Koiran liikkeen tulee lähteä kropasta koiran alta ja työntyä pitkälle eteen/taakse alas,  eikä olla heilurimaista. Pitkäkarvaisten paimenten tulee olla rungoltaa pidempiä kuin korkeita jotta mahtuvat liikkumaan kunnolla. Rintakehän ei tule olla liian kookas/raskas. Pään tulee laskea alas liikkeessä.  Myös pitkiä sääriä näkee enenevissä määrin. Koiran tulee olla kohtuullisesti kulmautunut. Tyypillistä on että koirasta saa vaikutelman, että se on himan hermostunut  ja tarkkailee ympäristöään ja kuuntelee ääniä, sen kuuluu olla eläväinen. Koiran tulee antaa tutkia itsensä vaikka ei siitä pitäisikään ja arvostaisi moista. Pieni väistäminen on tyypillistä varsinkin kokemattomilla koirilla. Koira tarvitsee koulutusta kehäkäytökseen ja arkeen johon annan kasvateilleni ohjeet kädestä pitäen.

  • Suomessa on laadukkaita pyrtsejä. Lean Riihimäen kasvatti ja minun linjojen kantaisä Drole d'Oiseau d'ici Peu Chenu on ensimmäinen ulkomaalainen pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, joka voittanut Ranskan erikoisnäyttelyn. Suomessa siis laadukkaat pyreneittenpaimenkoirat kansainvälisestikin.

  • Täytyy muistaa että yksilöitä rotuun mahtuu ja rodun sisällä on erilinjoja ja erilaisia koiria. Se näkyy myös erikasvattajien mieltymyksinä ja usein erottaakin mikä koira on keneltäkin kasvattajalta eritoten ulkonäöllisesti.
  • Itse harrastan agilityä, mutta koiria kasvatan rodun näkökulmasta (en agilitykoiria), jotta liian pieni koko ei tuottaisi ongelmia. Rotumme ongelmana on ollut koko ajan pienenevä koko(geenitestit puhuu puolesta). Luonteen yritän pitää rodunomaisena ja luotan siihen että siten luodaan parhaat ja tasapainoisimmat harrastuskaverit lajiin kuin lajiin. Pyrin olemaan liioittelematta mitään eri osa-aluetta ja valitsemaan sekä ulkonäön, koon, terveyden  ja luonteen osalata toisiaan tasapainottavat yhdistelmät säilyttäen sekä käyttö-että näyttöominaisuudet. Tärkeinpänä pidän oikean koiran ja juuri sille sopivan oikean kodin löytymistä sekä koiran että omistajan näkökulmasta.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

03.04 | 19:17
Pii leikkii on saanut 1
09.06 | 11:38
Etusivu on saanut 3
24.10 | 00:40
Galleria on saanut 1
29.07 | 22:40
Sijoituksessa on saanut 2
Tykkäät tästä sivusta